Muutaman viikon kuluttua
- Mä en ole ollut sulle välttämättä aivan rehellinen, Marty sanoo hiljaa.
- Mitä tarkotat?
- Mitä sä sanoisit jos kertoisin valehdelleeni tytöistä?
- Mistä tytöistä? Ai, niistä "söpöistä tytöistä"?
- Niin.
- Riippuu aiotko sanoa niin.
- Sanoin niin jo.
- Sovitaan niin, Viviane sanoo ja hymähtää.
- Olen helpottunut. Taisit hakea sitä, vai?
- Niin taisin.
Viviane naurahtaa:
- Hassu.
- Lähetäänkö?
- Lähetään vaan.
- Minne nyt?
- Mun pitäis mennä lukemaan.
- Fysiikan kokeeseen?
- Jep.. Ihan turha aine, tyttö toteaa.
- Sanoppa muuta.
- Ole hyvä.
- Mitä?
- Tee se nyt vain.
Samalla viikolla
- Olisit voinut pyytää sen Martyn mukaan, Tatiana toteaa lempeästi. - Päästäisiin mekin tapaamaan.
- Olisit itse voinut kutsua Chrisin.
- Viviane, me sovitaan myöhemmin.
- Voisitte tekin käyttäytyä niinkuin aikuiset!
- Äläs nyt, Viv.
- Ootko jo päättänyt mitä laitat kevätjuhliin?
- No mä haluisin uuden mekon. Ja... Ai niin... Tarvitsen rahaa, Viviane katsahtaa äitiään.
- Eiköhän sekin järjesty.
- Kiitti. Niin ja sitten suoristan mun hiukset, ja laitan jotkut ihan hullut tekoripset ja ja... Äiti se oli vitsi!
- Sä muuten vaihdoit aihetta!
- Mentäisiin vaan uimaan! Tatiana sanoo ja nousee.
- Tää on liian kylmää! Viviane nauraa vedessä.
- Ihanan lämmintähän tää on, prinsessa!
- Ota kiinni jos saat!
- Äiti, äiti oota!
- Mitä nyt?
- Chris tuli, meeksä? Eikä, Chris toi Fedjankin mukanaan!
Tatiana kahlaa rannalle ja suoraan miehen syliin.
~
Onnellisia pareja piisaa. <3
Tätä osaa oli ihana kuvata, varsinkin Martyn ja Vivianen kohtausta.
Näyttääkös uudet silmät muuten hyvältä?
Ja nyt, käyttehän kaikki katsomassa sivutarinani.
Fantasiaa, vihdoinkin! Nyt mun ei tarvitse väkipakoin hillitä itseäni änkemästä vampyyrejä tänne.. x)
Omenainen
